taas sylissä!

on se mukavaa kun emäntä ja mummiemäntä ovat taas kotona Turun reissun jälkeen - tosin isäntäkin osaa syöttää ja ulkoiluttaa mutta on sitä niin tottunut isompaan laumaan jota voi komentaa täällä kotinurkissa - Lilikissa sekä naapurin kiltti kissaemo pentuineen mukaanlukien!

jul på havet

dagen före julafton var lugnare än på länge (vädret alltså) och A och B for ut på havet med destination Ingå fiskehamn via Sådö. Fint med vänner som ställer upp med stor och trygg båt - en liten Buster är bättre sommarbåt än vinterdito med beaktande av snabba växlingar i väderleken och kallt och vått vatten. Musses pannkaffe smakade fantastiskt igen!!
Sådöängen rensades på en julgran så fick nattviolen en bättre chans.
Julstöket kändes mycket mindre viktigt än stundens njutning....

uusi metsästysmuoto - autojahti

sikari?

mukavaa on kun on KAKSI puruluuta

vaan täytyy kaverillekin suoda hieman iloa!

kevät?

Kesäkö se on tulossa kun orvokit kukkivat jolukuun 11 päivänä? Jo on maailmakirjat sekaisin! Vanhempi Pöllö-sukulainen ehdottaa puutarhajuhlien viettoa 24.12 ja mikäs siinä; kyllä se meille sopii! Tervetuloa vaan

ulkoilua ja liikuntaa!

kumma tämä Suomen talvi, tänäänkin 9 lämpöastetta eikä juuri nimeksikään tuulta eikä sadettakaan joten ulkoiltiin. Emäntä sai hyötyliikntaa kun siivosi pihaa ja pilkkoi puita (koneellisesti, ei manuaalisesti) ja me Mirkan kanssa vaihdettiin kuulumisia naapuruston koirien ja Anderssonin kissan kanssa. Sisällä me sitten otettiin pari erää kreikkalais-roomalaista (?) painia...

ruokaa nami nami

ruoka-aika nami nami! Aina maistuu, varsinkin minulle (Vanille) vaikka on tuo Mirkaruipelokin hieman pyöristymään päin näin talven varalle - täytyyhän kerätä hieman lämpöeristettä turkin alle!

omaa kuppia pitää ensin tyhjentää -

mutta sitten on paras tarkistaa josko kaverilta olisi jäänyt jokin herkkupala huomaamatta!
Kuppi tyhjäksi!

tylsää!

kotona vaan ollaan saatu odottaa kun emännät (Vanin ja Mirkan) ajoivat Turkuun Tiinan synttäreille. Tavallaan kotiinjääminen kuitenkin oli meille onneksi koska ne törpöt (?) osuivat peuraan matkalla. Auto sai kolhun, emännät selvisivät säikähdyksellä, peurasta ei tietoa. Soitto 112:een, poliisipartio paikalle, puhallus ja selostus, poliisisetien kohtelias hyvänmatkantoivotus (ajakaa varovasti!) ja matka voi jatkua. Seuraavana arkipäivänä käynti Inkoon poliisin toimipisteessä jossa lappu luukulla "suljettu 4-14.12" ja kehoitus kääntyä Karjaan toimiston puoleen. Ajo Karjaalle jossa kohteliaasti kerrottiin että poliisia ei ole paikalla ja soitto Tammisaareen tuo postissa raporttikopion kotiin. Ajo Tammisaareen jossa poliisisetä ojensi jo valmiiksi printatun ja postia odottavan kirjekuoren kouraan. Emänta päivitteli maaseudun huonontunuutta palvelua - toista se oli kun Inkooseen muutettiin anno dazumal jolloin oli oma nimismieskin! Ja palvelu ilmeisesti senkun huononee täällä maaseudulla kun kaikkea vaan ollaan keskittämässä Kehä III:n sisäpuolelle - mammuttikolmiosairaaloista puhumattakaan! GRRR.
Sitten soitto vakuutusyhtiölle ja auton vienti näytille korjaamoon jossa paapuurin etukulma kuvattiin ja varattiin korjausaika joulunalusviikolle. Niin niitä peltilehmiä hoidetaan! Eikä me tällekään reissulle päästy mukaan: Voff

Juoksua ja haukuntaa

Hau taas!

Meikätytön juoksuaika koitti. Emäntä yritti laittaa minulle juoksupöksyjä jalkaan, mutta kuka nyt sellaisia viitsisi käyttää?! Onneksi olen aika taitava riisumaan kaiken näköistä, joten pöksytkään eivät tuottaneet siinä suhteessa ongelmia. Pois tulivat ja nopeasti. :) Eivät tainneet kesällä olla kunnon juoksut, tai sitten nämä ovat minun toiset juoksut jo...

Puruluuta nakersin tänään aikani kuluksi (silloin kun sattui suuhun osumaan).

Kun hormoonit hyrrää niin vahtiakin pitää tarkemmin. Haukuttua tulee niin aiheesta kun aiheettomastikin. Emäntä tosin yrittää takoa päähäni että: "Toy fox terrierit eivät hauku", mutta minkäs sille voi, kun asiaa on niin paljon... joten hau, hau vain teillekin!

Joulu on jo ovella!

Hau!

Pikkujoulut on ja kuten kuvasta näkyy sain jouluherkkuja. Ekaks piti haistella että kelpaakohan tuo, mutta ihan hyvää se oli (todistettavasti! Kts. Mirkan blogi) ja punaisempi kuin Mirkan.

Lähetin SATHY:lle hienon joulupossukuvan itsestäni. Jää nähtäväksi löydättekö minut jonkin joulukalenteriluukun alta. Jännitystä olla pitää!

Kovasti olen tänään myös vahtinut. Carita on ahkerasti keskustellut kanssani yskimällä ja miten siihen muuten voi vastata kuin haukkumalla?!

lisää merenkulkua

Eilen mentiin pikkupaatilla saareen, yövyttiin keskeneräisessä saunatuvassa (emäntä hämmästyksekseen löysi minut viereltään herätessään) ja aamulla ryhdyttiin valmistelemaan troolarin kotiintuomista kotisatamaan. Kaikki tuntui olevan kunnossa, kone kävi kuin ajatus, generaattori, invertterit ym. sähköntuottovempaimet toimivat mutta pilssissä vesi senkun nousi. APUUVA! Kaikki koirat pumpuille? Koirilla hyinen kylpy edessä? Märkää ja kurjaa pelastusliiveistä huolimatta! Isäntä ja emäntä etsivät kuumeisesti vuotokohtaa - peräboksista ei vuotanut nimeksikään, keulasta ei, läpiviennit tuntuivat olevan tiiiviit! Mysteeri selvisi kun isäntä teki diagnoosin; koneen jäähdytysveden ulosmenoputki oli ruostunut puhki ja kyylarivesi pursui pitkin kylkeä (sisäpuolelta) pilssiin. Vesi johdettiin kannelle ja kippari pyyhki hiet otsalta. Kotimatka sujui sen jälkeen kommelluksitta ja vuodenaikaan nähden hienossa säässä - vasta omaan laituriin päästyämme alkoi sataa ja tuulla. Ohjaamossa oli mukava seurata menoa vaikka me tehtiin niinkuin muutkin muksut yleensä ja otettiin nokoset matkan kestäessä. Että terveisiä vain meiltä seiloreilta!

taidetta

tänään emäntä oli paljastamassa VNKS Gilletin yhdessä Martha-yhdistysten ja Yrkesinstitut Sydvästin kanssa maalauttamaa merimaisemataulua joka lahjoitettiin Länsi-Uudenmaan sairaalaan. Että kylläpä me olemme "kyltyrellejä". Hau!

JUHLAA!!

hau! nyt ollaan jo isoa koiraa, ekat synttärit vietettiin railakkaasti isomummin sylissä nakkia syöden rusetti kaulassa ja yksi kynttilä päivän kunniaksi sytytettynä. Mirkakin sai nakin jottei olisi niin kateellinen!

visiitti Turkuun

Tänään tehtiin pieni lenkki Turkuun moikkaamaan Mirkan emäntää. Autossa oleminen on aina väsyttävää sillä nukumme yleensä mennen tullen kuljetuskopeissamme. Turvallisuus ennen kaikkea! Aina on kuitenkin päästävä mukaan!! Kaupungissa on paljon tuoreita "uutisia" luettavissa (eli haisteltavissa) katujen varsilla, autojen pyörillä, talojen nurkissa ja niin poispäin... Kiva on kuitenkin tulla takaisin maaseudun rauhaan.
Belle on tilannut samanlaisen nukkumakopin kuin meilläkin on ja Vanin emäntä on tietenkin heti lupautunut toimittamaan pikkuiselle sellaisen. Se on turvallinen ja rauhallinen nukkumapaikka. Mekin heti hoksaamme mistä on kysymys kun illalla kuuluu "ska vi gå i egen säng?" Että siitä vain terveisiä Bellelle - Woff

Storm at sea...

Mirka and Vani experienced a close call at sea today - engine rotations fell dramatically, smoke welled out from the engine room, oil spilled out - what happened? Need to bark "save our souls"??? call the marines or send rockets in the air? No, we have a master engineer onbord!
We turned the bow towards the harbor, slowly managed to reach our usual moorings and paused to consider the situation. After consultations and some hard thinking the probable delinquent was found - the oil filter! This was duly excavated from the depths of the engine, but of course, all reserve parts stores had closed for the weekend except the one that did not have the correct part on the shelves. Just have to wait for monday morning to correct the acute need of functioning oil filter! If I were not such a well-bred dog I would say what I really think of Steyr engines and their oil troubles!!! Woff!

päivän jutut

päivä aloitettiin haukkumalla pihan puissa kisailevia oravia - jännä juttu! Mirkan uusi villapaita valmistui ja koekäytettiin - se vaaleanpunainen siellä takana. Minulle tulee lämmin villatakki seuraavaksi; minä kun en ole sellainen paleleva ruipelo kuin tuo kaveri tuossa kuvassa -
hau hau!

merellä on kivaa!

Olen kaverini kanssa usein veneilemässä. Meillä on Mirkan kanssa omat pelastusliivit (tietenkin!). Tosin minä jo kasvoin ensimmäisistä ulos (mahalihakseni ovat hyvin kehittyneet - hmmm). Osaamme olla veneessä kauniisti paikoillaan lähdön ja laituroinnin ajan, muuten joko makaamme omassa petissä tai peitolla tai (mieluummin) istumme B:n sylissä josta voimme katsella ohikiitäviä maisemiakin. Vauhtia on parhaimmillaan 32 solmua joten korvat jo liehuisi kannella!
Kajuutassa on onneksi vähemmän viimaa ja lämpimämpääkin tähän syksyiseen vuodenaikaan.

tässä voit katsoa sukulaisten tai kaippareiden blogeja:
http://www.mirkanblogi.blogspot.com/
http://www.bellennurkka.blogspot.com/